Yritykset ovat Euroopan neuvoston Lissabonissa maaliskuussa 2000 asettaman strategian ytimessä. Erityisesti pk-yritysten nähdään olevan ratkaisevassa asemassa kun tavoitteena on kilpailukykyisempi ja dynaamisempi tietoperusteinen talous, johon sisältyy kestävä kasvu, työpaikkojen lisääntyminen ja niiden parempi laatu sekä laajempi sosiaalinen koheesio. (http://europa.eu.int/comm/enterprise/enterprise_policy/analysis/doc/execsum_2002_en.pdf). Pk-yritysten merkitystä voidaan kuvata seuraavilla faktoilla:
- 93%:lla kaikista Euroopan yrityksistä on alle 10 työntekijää.
- Keskimääräisellä eurooppalaisella yrityksellä on kuusi työntekijää.
- Suurin osa uusista työpaikoista syntyy mikroyrityksissä.
- Osaavan työvoiman puute on yleisin pienyritysten henkilöstöongelma.
Elinikäinen oppiminen ja ammatillinen koulutus ovat tärkeimpiä innovaatioiden ja kehittämisprosessien indikaattoreita. Hyvin koulutettu työvoima tarjoaa yhtäältä kilpailuetua ja toisaalta inhimillistä pääomaa työntekijöille.
Ammatillisen koulutuksen asema pienissä ja mikroyrityksissä
- Koulutustarpeita ei yleensä tutkita riittävästi pienissä yrityksissä.
- Pienillä yrityksillä on riittämättömät resurssit aktiiviseen henkilöstön kehittämiseen eikä niillä yleensä ole myöskään systemaattista keskipitkän tai pitkän aikavälin strategista suunnittelua.
- Havaitutkin koulutuspuutteet jätetään usein huomiotta, koska yrityksillä ei ole varaa menettää koulutukseen tarvittavaa työaikaa tai yrityksen toiminnoissa ei ole koulutuksen kannalta tarpeellista joustavuutta, jotta työntekijät voisivat osallistua koulutukseen.
- Pienillä yrityksillä ei ole riittävästi resursseja ammatillisen koulutuksen suunnitteluun.
- Monet pienyritykset pitävät koulutusorganisaatioiden tarjoamia koulutuspaketteja liian yleisinä eivätkä tämän vuoksi ole valmiita uhraamaan aikaa ja resursseja koulutukseen, joka ei täysin vastaa niiden tarpeisiin.
